Erityisopetusta joka suuntaan – shakkiongelmia lahjakkaille ja lisäopetusta
tukea tarvitseville
Lähtötilanne syksyllä
Luokanopettaja Mia Ylönen 2a: ”joidenkin oppilaiden vihot ja kirjat olivat jo
täynnä, ja samaan aikaan toiset huusivat tuen tarvetta ja lisäopetusta. Kun
opettaja siitä huolimatta joutui yhä uudelleen kertaamaan asioita, alkoi esim.
matemaattisesti lahjakkaan "Matin" naama vääntäytyä tunnettuun ”ei
vois vähempää kiinnostaa”-asentoon. Toista kouluvuotta oli tuolloin käyty vasta
pari kuukautta..
Luokanopettaja Mira Tanninen 2b: ”Luokassani oli samankaltainen tilanne kuin Miialla, lahjakkaiden oppilaiden
kouluviihtyvyys oli vajoamassa. Oli ilmeistä, että jotkut oppilaat tarvitsivat
lisää haasteita, mutta mitä ja mistä resursseista niitä revittäisiin? Olin
lukenut että matemaattisesti lahjakkaat oppilaat voisivat hyötyä esim.
shakinopetuksesta, mutta en kerta kaikkiaan tuntenut pystyväni repeytymään
siihen enää kaiken muun ohella. Silloin mieleeni tuli kysyä apua shakkikerhomme
opettajalta Timo Akkaselta.
Timo Akkanen erityisluokanopettaja 10 g: Kun Mira pyysi minua
opettamaan shakkia, minun ei tarvinnut kahta kertaa ajatella asiaa. Oppilaat
olivat jo tuttuja suureksi osaksi shakkikerhosta ja shakkitehtävien ratkominen
oli uusi haaste, jota en ollut ennen kokeillut. Kerhossa oppilaat haluavat
usein vain pelata ja tehtävien ratkominen jää vähemmälle. Lisäksi minulla oli
kymppiluokan opettajana mahdollisuus järjestää aikaa tokaluokkalaisille oman
luokkani oppilaitten työharjoittelun ohella.
Ajatus yhdistää koulun shakin opetusta ja ongelmanratkaisua matematiikan
tunteihin ja tällä tavalla luoda erityisopetusta ylös –ja alaspäin, oli
kiinnostavaa. Matematiikan opetussuunnitelmassahan ongelmanratkaisu on
nimetty yhdeksi osa-alueeksi, jota pitäisi tarjota lapsille. Lisäksi tulevan
opetussuunnitelman luonnoksessa myös matemaattisesti lahjakkaita lapsia
huomioidaan, mikä ei ole ollut yleinen trendi viime vuosikymmeninä.
Tulevan opetussuunnitelman luonnos (2016) matematiikan osalta
Peruskoulun opetussuunnitelmaa uudistetaan ja päivitetään aika ajoin.
Vuoden 2016 opetussuunnitelman luonnoksessa todetaan matematiikan osalta
näin:
.. Matematiikan opetuksessa käytetään vaihtelevia työtapoja.
Totutetaan oppilas työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä.
Vuosiluokilla 1-2 pedagogisesti ohjatut leikit ja pelit ovat yksi tärkeä ja
oppilaita motivoiva työtapa opiskella yhdessä.
Tuen tarpeesta todetaan näin:
Hierarkkisena oppiaineena matematiikan perusasioiden hallinta on
välttämätön edellytys uusien sisältöjen oppimiselle. Tarjottavan tuen tulee
kohdentua sekä edeltävien tieto- ja taitopuutteiden korjaamiseen että uusien
sisältöjen oppimiseen.
Lahjakkaiden oppilaiden huomioimisesta näin:
Taitavien oppilaiden eriyttämiseen tarjotaan matematiikan perusrakenteiden
ja joidenkin sisältöjen syvempään ymmärtämiseen johdattelevia tehtäviä.
Tällaisia ovat esimerkiksi luonnollisten lukujen ominaisuuksien tutkiminen, erilaiset
lukujonot, hahmottamistehtävät, luovaa ongelmanratkaisua vaativat tehtävät.
Uusi opetussuunnitelman luonnos pyrkii siis huomioimaan lahjakkaatkin
oppijat, jotka edellä kuvattujen Käpylän peruskoulun oppijoiden tapaan alkavat
usein tylsistyä jo koulun ensi metreillä. Eriyttäminen matematiikassa mm.
erilaisten lisätehtävien muodossa ei ole kuitenkaan helppoa. Opettajan aika ei
riitä lisätehtävien kontrolloimiseen ja yksikseen ilman tavoitetta puurtavat
oppilaat kyllästyvät. Shakki ongelmien ratkaisu tai vaikkapa vain hiljaa
pelaaminen luokan perällä tarjoaisi eriyttämistä jo itsessään.
Tavoitteellisempi keino olisi ratkoa vaikka shakkitehtäviä.
Käpylässä toteutettu kokeilu toteutti siis suoraan
opetussuunnitelmaluonnoksen kirjainta ja henkeä eikä kenenkään opettajan tule
pelätä rikkovansa opetussuunnitelmaan, jos he integroivat opetukseensa
shakkitehtävien ratkomista tai pelaamista. Shakinpelaamisen ”oikeus
matikantunneilla” saattaa pikemminkin motivoida tehtävien ja läksyjenkin
tekemistä.
Shakkituntien toteutus - shakkitehtävien ratkomista, pelaamista ryhmissä
Oppitunnit sovittiin keskiviikko iltapäiviksi, ja ryhmä jaettiin niin että
pienempi ryhmä saattoi opiskella käytävällä ja suurempaa tilaa tarvitseva ryhmä
luokassa. Luokanopettaja jakoi ryhmät. Oppilasjoukossa oli selkeästi
lahjakkaita matematiikan osaajia, mutta suurimmalle osalle jakoperusteena oli
vain läksyjen ja tehtävien teko; suoritetut tehtävät olivat ”passi”
shakinopetukseen.
Jotkut oppilaat tarvitsivat selkeästi lisäopetusta matematiikassa. Välillä
opettaja otti lähes kaikki uuden, vaativan asian ennalta opetukseen. Näin ryhmä
muotoutui aina uudeksi, eikä hyvät - huonot asetelmaa syntynyt. Lisäopetusta tarvitsevat eivät juuri halunneet shakinopetukseen. On hyvä
huomata, että shakkitunneilla ei pelattu muita pelejä.
Kombinaatioiden ratkaisemista edelsi aina taktisen motiivin esittely.
Taktiikan opetuksessa oppilaat piirtävät kynillä nappuloiden liikkeitä
monisteisiin, joissa jonkun taktisen idean, kuten kaksoisuhkauksen,
harhautuksen, kiinnityksen kautta voitetaan materiaalia tai tehdään matti.
Kombinaatiot opettavat havaitsemaan geometrisia suhteita, erottelua ja yhdistelyä.
Shakkitehtävien ratkaisua tunneilla
Pelaamista toteutettiin normaalin pelaamisen lisäksi pareittain ja
neuvottelupelinä, jossa ryhmä pelaa toista ryhmää vastaan. Kummallakin ryhmällä
on neuvottelupelissä oma lauta ja siirrot tullaan tekemään luokan keskellä
olevalle laudalle. Neuvottelupelissä kielellinen suoriutuminen ja
argumentoinnin oppiminen tulevat esiin.
Neuvottelupelissä pelaavat joukkueet vastakkain
Neuvottelupeli-ideaa voi laajentaa ryhmien väliseksi peliksi, jossa siirto
äänestetään. Lopulta tämä voi kasvaa luokkien väliseksi kirjepeliksi eri maiden
luokkien välillä. Tällöin opitaan jo hyvin monia muitakin asioita kuin
pelkästään shakkia.
On merkillepantavaa, että shakkipelin oppimiskehys ei näin sisällä
pelkästään ajatteluntaitojen oppimista vaan myös sosiaalisten taitojen
oppimista, josta erityisesti tytöt pitivät. Shakkiongelmien ratkaisu ja
ryhmäpelit eivät ole myöskään pulpettiin sidottua toimintaa vaan mahdollistaa
liikkumisen, joka helpottaa esim. ylivilkkaita oppilaita.
.. ja turnaamistakin
Kaikki halukkaat saivat myös kokeilla oikeata shakkiturnausta, jossa pelasi
myös yläkoulun oppilaita. Pelaaminen itseään vanhempien oppilaiden ja aikuisten
kanssa saa lapset tuntemaan itsensä "Peppi-Pitkätossuiksi", joilla on
jättiläisen voimat. Samalla kilpailutilanne kehittää erityisesti
keskittymiskykyä, sillä kosketetun nappulan siirtäminen ja hiljaisuus
pelin aikana ovat pelin sisään kirjoitettu ehdoton vaatimus.
Koulun mestaruusturnaus alkaa, pelaajat kättelevät
Kilpailuissa korostuvat erityisesti:
*Inhibitioiden hallitsemisen ( esim. nappulan ottaminen käteen, jota on
sääntöjen mukaan pakko siirtää ellei siirto ole sääntöjen vastainen)
*Hiljaisuus pelin aikana koska toista voisi häiritä)
*Ongelmanratkaisu ja analyysin taidot. Peli tuottaa päänvaivaa jo ensimmäisistä
siirroista lähtien. Paras siirto on löydettävä vertaamalla siirtokandidaatteja
toisiinsa.
*Pettymysten sietäminen. Tunteiden käsittelyä oppii väkisin, sillä kukaan
ei ole voittamaton.
Shakkiongelmien ratkaiseminen |
Shakkiongelmat ovat 1,2,3 tai useamman siirron matin ratkaisemista, omien
tehtävien laadintaa, itsematteja, apumatteja, patteja jne. Tehtäväshakissa
pelaaja työskentelee yksin määrätyn ajan puitteissa ja kirjaa ratkaisut
muunnelmineen.
Keväällä shakinopetus muuttui ratkaisemisen opetteluksi, jossa aloitimme
yhden -ja kahden siirron mattitehtävillä ja shakkilautaa hyödyntävillä
geometrian tehtävillä.
Huomioita tehtävänratkaisemisesta:
* Shakkiongelmat on helppo esittää ja ne eivät
vaadi pelaamisen osaamista. Säännöt ja siirrot ovat kuitenkin samat kuin
shakissa.
·
Tehtäviä voi tehdä yksin, pareittain tai pienryhmissä ja niitä voi myös
itse laatia. Vaikeutta voi nostaa tai laskea.
·
Ratkaiseminen ryhmissä motivoi erityisesti tyttöjä.
Ratkaisemisessa ei ole kilpailuaspektia, joskin siinäkin voi halutessa
kilpailla.
·
Ratkaiseminen pienryhmissä rakentaa oppilaiden välisiä
suhteita. Ratkaisemisessa oppilaan ei tarvitse istua paikoillaan. Kielellisiä
puutteita voi korvata näyttämällä laudalla.
·
Shakkiongelmien ratkaisemisessa nousevat esiin myös
ryhmätyötaitojen oppiminen, kollektiivinen onnistuminen nostaa kaikkia ryhmän
jäseniä..
·
Ratkaisemisen opetus vahvisti myös
shakkikerholaisten pelisilmää, mikä näkyi turnaustuloksissa.
Edelleen shakkitunnit toivat
koulurutiineihin vaihtelua ja monen oppilaan ja opettajan mielestä ne loivat
koulunarkeen viihtyvyyttä. Opetussuunnitelman luonnokseen kirjattu edistyneiden
oppilaiden huomioonottaminenkin huomioitiin.
Tällaisten ns. metaoppimisen taitojen
tiedostaminen on shakin harrastamisen suuria opetuksellisia hyötyjä; kun ymmärrys
omasta kapasiteetista kasvaa, herää väistämättä ajatus siirtovaikutuksesta –
mihin muuhunkin voisin aivojani käyttää ? Matematiikkaan,
historiankirjoitukseen, teatterin tekemiseen politiikkaan, kaupan, tieteen vai taiteen
foorumeilla työskentelyynkö?
Lähteet: J.Gik: Shakki ja matematiikka (1988) Moskova
Tehtävät ed.mainitusta kirjasta 1)aseta kahdeksan kuningatarta laudalle
niin, etteivät ne uhkaa toisiaan, 2) Voiko shakkilaudan peittää 21 suoralla
triminolla ja yhdellä monominolla? Mikä ruutu jää monominon osalle?
